Yläpihalla

Seuraavassa on harmaan syyspäivän kuvia yläpihalta, jossa niin ikään sai kukkapenkit  kyytiä. Alunperin talon ja kallion välissä oli kukkapenkki, kallion ja nurmikon välissä oli kukkapenkki ja nurmikon ja "laiturin" välissä oli kukkapenkki. Ruokatilan edessä ei kasvanut mitään paitsi rikkaruohoja, siitä seuraavassa kasvoi rikkaruohoja  ja aivan väärässä paikassa olevat Kuunlilja sekä Keltapäivänlilja ja saimmepa ihailla lisää rikkaruohoja ja multaa vielä laiturin edessä sinnittelevän Muratin lisäksi. Nurmialue oli ympyröity isoilla reunuskivillä pieneksi "altaaksi" ja olihan tuossa muutama iso mäntykin metsän rajassa, näistä muutoksista olenkin jo aiemmin postannut.

Pidän todella paljon siitä että tontti muuttuu pikkuhiljaa metsäksi ja haluan ehdottomasti pitää sen sellaisena. Keskellä terassia oleva kivi ja hoidetun nurmialueen talon reunassa oleva kallio tuovat juuri sitä luontokeskeisyyttä pihalle mitä kaipaankin. Tähän ympäristöön ei mielestäni sovi tekemällä tehdyn näköiset kukkapenkit joissa kasvaa kukkia jotka selkästi erottuvat luonnon mukaisesta kasvillisuudesta. Kallion päällä ja reunassa kasvavat rodot ovat juuri sellaisia kasveja että eivät selkeästi eroa luonnontilaisesta metsästä vaikka kukkivatkin upeasti alkukesällä. Kieltämättä on ollut hieman hassua tehdä liian laitetusta vähemmän laitettua, mutta mielestäni työ on kannattanut.

Meidän metsässä kasvaa paljon mustikoita ja puolukoitakin ja nyt kesän taittuessa syksyyn on kanervat punertuneet kauniisti rinteillä. Olemme harventaneet metsästä sellaisia pienia puun alkuja ja ensi kesänä täytyy varmasti hieman taas käydä läpi metsäosuutta. Haluaisin myös istuttaa johonkin kunnolla pensasmustikkaa joita meillä jo pari puskan alkua onkin, Laiturille niin ikään rakennetaan pieni aita toiseen reunaan (siihen joka ei näissä kuvissa nyt näy) ja samalla haluaisin vaihtaa pihavalot jotka ovat nykyisellään mielestäni liian korkeat pihan profiiliin nähden.

Matalien Cunningham's White rodojen lisäksi kallion kupeessa toivottavasti kukkii jatkossa Tarhalaukkaneilikat jotka ostin taannoin heräteostoksena honkkarista. Ne eivät sopineetkaan sinne minne ajattelin mutta katsotaan sulautuvatko ne kallion rakosessa ympäristöönsä ja viihtyvät vai pitääkö ne myöhemmin siirtää muualle. Muutamat ystävämme ovat myös kysyneet miten leikkaamme konstikkaan mallisen nurmikon ja teemme sen trimmerillä. Koko terassin reuna pitää kuitenkin käydä nurmikon ajon jälkeen läpi trimmerillä joten kallion mutkat ja laiturin kivireuna menee siinä samalla.

Laiturin edessä ollut kukkapenkki oli tosiaan aika roisin nököinen ja samalla näkyi muoviestettä ja rako laiturin alle. Hankimme kiviä jotka ladoin täysin amatöörimäisesti peittämään kaiken kauheuden ja nyt viime viikonloppuna tajusin että tuossa reunalla on oikeastaan aika mukava istuakin. Muratti on talvehtinut edes menneessä kukkapenkissä monta talvea ja jouduin sen siirtämään tuohon kulmaan, ensi kesä näyttää pääseekö se jatkoon vai ei.

Yksi lempparijutuistani on se että kun olkkarissa pötköttää sohvalla ja katsoo ulos ikkunasta, näyttää siltä että olisi puumajassa. Koska olohuone ja terassit ovat korkeammalla kuin puolet talosta, ei maata näe ollenkaan vaan pelkkiä puiden runkoja ja latvustoja. Sitä on todella vaikea saada kuviin mutta ehkä joku saa ajatuksesta kiinni. Alakuvassa näkyy jonkun verran korkeuseroa oikealla näkyvän alapihan ja edessä näkyvän yläpiha välillä. Joku fiksu olisi ehkä siirtänyt grillinrumiluksen pois tuosta maisemaa blokkaamasta...

Nurmikon laajennus

En ole ihan varma itsekään miten menee mutta näillä mennään. Meillä on sellainen kokeellinen puutarha ja viikonloppuna tajusin että jos olisimme Australiassa ja pihan sijasta tekisimme kotia niin tämä olisi suoraan Remontilla rahaksi –ohjelmasta!

Viimeisenä isona projektina oli alapihan nurmialueen laajentaminen. Aikaisemmin nurmialue oli 380cm * 710 cm. Nurmialueen toisessa reunassa on liki kaksi metriä levä kukkapenkki (kyllä, se on päälle 7 metriä pitkä...) ja toisessa päässä 450 cm pitkälti hiekka-aluetta josta on jo aiemmin purettu kiipeilyteline. Päätimme laajentaa nurmikkoa niin että kukkapenkin reunaa siirretään noin metri ja hiekka-alue tehdään niin ikään nurmikoksi.

Keskellä nurmikkoa ollut vaahtera kaadettiin jo viime vuonna mutta sen kanto kaivettiin ylös vasta nyt. Sellainen homma etten suosittele kenellekään puun istuttamista keskelle nurmikkoaluetta, ihan varmuuden vuokssi. Vaahteran vieressä olleet Pionit siirrettiin kukkapenkkiin ja koska juuret olivat täysin sotkeutuneet toisiinsa, saa nähdä tuleeko pioneista enää mitään. Samalla tämä outo vaahtera-pioni-hernepuu-perennapenkki pienennettiin minimiin ja uutta reunakivetystä jatkettiin samalla linjalla niin että bellalle jäi pieni pihakeittiöhiekka-alue.

Nurmikkoreunan kukkapenkin elossa olevat ja säilytettävät kukat siirrettiin noin metri taaksepäin. Osa ruusuista jouduttiin siirtämään kesken kukinnan mutta pitänee leikata ne alas jossain vaiheessa ja toivoa että vielä tuosta lähtevät. Myös kolme marjapensasta siirrettiin taaemmaksi. Tämän jälkeen maa käännettiin ja näkyvät rikkaruohot juurineet nypittiin pois. Kivet siirretiin linjalangan mukaiseen paikkaan mutta todennäköisesti ne naputellaan kunnolla paikalleen vasta ensi kesänä ja sen tekee joku joka sen osaa tehdä kunnolla. Koska koko vanhan kukkapenkin alue on niin täynnä juurta ja ties mitä, päätimme kattaa alueen varmuuden vuoksi, ettei ensi kesänä meitä odota nurmikon sijasta rikkaruohopelto. Katekankaan sijasta käytimme sanomalehtiä. Sanomalehtiä levitettiin noin 6 sivun paksuinen kerros kaikkiin kohtiin missä aiemmin on kasvanut jotain, ei siis hiekka-alueelle. Tämän jälkeen lehdet kasteltiin.

Käytimme GreenCaren puutarhamultaa ja sitä taisi mennä 30-40 säkkiä yhteensä. Ensin levitimme kaistale kerralla multaa ja tasoitimme harvalla haravalla mullan hivenen korkeamaksi kuin vanha nurmi ja mies lanasi jyrällä mullan kiinteäksi. Puutarhajyrä me muuten vuokrattiin Ramirentistä ja se mahtuu hyvin farmariautoon. Yritimme tasoittaa hieman alueen keskellä ollutta kuoppaa jonka takia osa mullasta tuli myös vanhan nurmikon päällä. Kun koko alue oli mullitettu ja tasoitettu, levitettiin vähän apilan siemeniä ja nurmikon siemenet, miksi niissä ohjeissa ei muuten voi olla kuvaa että paljon niitä pitää laittaa! Sen jälkeen haravoin alueen vielä kerran sekoittaen siemenet multan ja jyrällä taas perässä.

Nyt me ollaan ihan ”Ooooooh! vähänkö meillä on iso nurmialue!” ja venaillaan ensi  kesän kroketti cup:ia. Muutos ala pihalla on todella iso ja nyt alueella voi oikeasti tehdä vaikka mitä. Vaikka alunperin koko hiekka-alue piti poistaa, olen todella tyytyväinen että päätimme säästää pienen alueen vielä tytölle. Alue jää kivasti pienen puun taakse ja kesällä puun allakin kasvaa Kevätkaihonkukkaa ja Kultatyräkkiä niin tiheästi että alue näyttää lähes suunnitellulta. Nurmen toisessa päässä oleva rikkaruohorytökasa muutetaan ensi kesänä bellan hyötypuutarhaksi ja puukasakin pitäiis tehdä takkapuiksi.

Kantapään kautta

Vähän niinkuin mainoksena tässä välissä kun valmistelen uutta postausta, tulin kertomaan että Urho Matit taas. Olen niiiiiin paljon fiksumpi ensi vuonna, koska muutama juttu on saatettu tehdä kantapään kautta ja niinhän sitä oppii parhaiten. Ensinnäkin kitkeminen. Nyt kun olen kolme kertaa tänä kesänä kitkenyt tuon Kiiltotuhkapensas alueen, niin voin aika lupauksena sanoa etttä ensi vuonna kitken kerran, sitten levitän sanomalehteä kunnon kerroksen ja päälle katteet. Jep. Toivon että aita tuosta vähän tuuhenee nyt kun olemme karsineet sieltä noin puolet pensaista pois. Tai aidakehan tuo on sillä emme muotoon leikkaa sitä.

Toinen neronleimaus oli laittaa mullat tälläiseen suhteellisen jurkkään rinteeseen. En suoraan sanoen tiedä että mitä mä oikein kelasin, ilmeisesti että ne pysyy siinä pyhällä hengellä. No ei pysyny. Onneksi aivan reppanan oloiset tarjous Sammalleimut silti viihtyvät hyvin ja Candy Stripe ehti jo kukkiakin vaikka maa lähtee alta niin että solisee. Laitoin nyt toisen reunan täyteen kiviä ja toivon mukaan ensi kesän jälkeen kasvit ovat levinneet niin paljon että voin ottaa kaikki reuna- sekä välikivet pois ja juuret pitävät maan paikallaan. Ei tämä ihan esteettinen ratkaisu ole mutta tavoitteeseen pääsemiseksi tarpeellinen.

Kiertelin pihaa viime viikonloppuna ja ihan kiva fiilis, kyllä täältä varmasti ensi vuonna ihan mukavia kuvia saa laajemmallakin kuvakulmalla. Nurtsit on lähteneet mallikkaasti kasvuun ja kukkapenkkikin näyttää kai siltä miltä pitäisi, en oikein tiedä. Nyt käyn sen toisen bloggauksen kimppuun ja huomenna yritän palata edellisiin kommentteihinne!