Anteeksi että olen kadonnut. Loppuu tunnit päivistä.
Tänään kävelin hakemaan pomppua koulusta, tämä kuuluu meidän uuteen perheen lukujärjestykseen, ja ajattelin että mikä tämä vuodenaika on. Ei valoa, ei lunta vain mutaa ja kuolleita lehtiä. Joka paikka näyttää rytökasalta, ihmiset näyttävät apaattisilta ja minulta loppuu tunnit päivistä.
Niin paljon pitäisi tehdä; kotihommien lisäksi keskittyä esikoisen koulutehtäviin, leikkiä, ulkoilla, muistaa ystäviäkin ja nauttia olosta lasten kanssa. Ei onnistu, joko olen surkea organisoimaan tai sitten sen täytyy johtua tästä vuodenajasta, kun valo ei riitä. Tänään oli ulkoilupäivä, meidän uuden perheen lukujärjestyksen mukaan, ja ulkoilimme pilkkopimeässä. Sanokaa minua nipottajaksi mutta ei ihmistä ole luotu sellaiseen.
Koska tämä ilmeisesti on pysyvää, pääkaupunkiseudun lumettomuus ja pimeys, on ilmeisesti vain syytä oppia elämään sen mukaan ja nauttia siitä. Nauttia niinkuin mista? Ainoa asia jonka keksin oli loskattomuus, se on ihan kiva, ei ole niin sottaista. Nautitaan siis loskattomuudesta. Jos joku keksii muuta positiivista aiheen tiimoilta, kuuntelen mielelläni ja varmasti moni muukin. Samalla ajatukseni sivusivat meidän toppia, eipä ole ollut vielä käyttöä paitsi tuolla valkoisella toppatakilla joka päällä tyttö oli tänään rähmällään, missäs muussa kuin mutavellissä. Ei se haittaa, kone pesee ja topan lämpöominaisuuksien menettäminen on vain plussaa näissä säissä -hep! Jo toinen positiivinen asia.
Kyllä se tästä, kun vain ottaa uuden asenteen, hyväksyy realiteetit ja elää hetki kerrallaan. En silti voi välttyä ajattelemasta lumimyrskyä, ujeltavaa tuulta ja seuraavan päivän täydellistä auringonpaistetta uusilla hangilla. Sitä odotellessa.
Kuva otettu marraskuussa 2008
Tänään tuli meille ensimmäinen salainen ystävä paketti! Ja miten nappiin se voi mennäkään :) Ovikyltti laitettiin heti kuvan oton jälkeen oveen, sitä ennen iltakävelyllä räiskittiin yksi paketti tähtisädetikkuja ja se sieni, tuo ihana pieni sieni, sitä pitää miettiä. Se on minulle rakas jo nyt, vaikka tahtoisin sen tytön "johonkin" en tiedä uskallanko vielä, ettei vain riko. Siis ihana salainen ystävä, kiitos ja parasta joulua sinulle!
Ja ne arvonnan voittajat. Olin ajatellut mukavaa kuvaussessiota, teetä, kaakaota, herkkuja, lapsia ja nimilappuja. No, se oli vielä ennen kun arvontaan osallistui aivan uskomaton määrä ihmisiä. Olin miedosti ilmaistuna sanaton. Päätettiin sitten että pomppu luettelee numeroita ja minä lasken.
Arpaonni suosi seuraavasti:
Anu
voitti punaisen nallenapin
temmes (anonyymi)
voitti ruskean palmikkopipon
villainen
voitti sinisen raitatupsun
ja
Anski (anonyymi)
voitti punaisen pallotupsun
Onnea Voittajille !
Pyydän että voittajat laittavat minulle sähköpostia osoitteeseen pupupomppii (ät) hotmail.com. Laittakaa viestiin nimi,osoite ja mikäli oli joku nappitoive ;) Pyrin postittamaan pipot teille ensitilassa.
Koska arvonta oli näin suosittu, harkitsen vakavasti jo uutta arvontaa,tosin en ainakaan ennen joulua ;)
Kiitos vielä kaikille osallistuneille.
Hauskaa mikäpäivänythuomennaikinäonkaan !
