Päivän asu, ihan tosi.

Padmerine haastoi minut esittelemään päivän asun. Tuotannossa on hieman kestänyt kun tätä varten pitää kerätä erityistä rohkeutta sekä huumorintajua. Olen joskus tehnyt päivän asu -postauksia muutaman ja jotenkin kesäkaudella tunnenkin itseni hieman ”esittelykelpoisemmaksi”, blogeissa lienee kuvien tarkoitus on kuitenkin yleensä inspiroida. Fakta on että olen äärimmäisen kaukana kaikista vaatetrendeistä ja sellaisesta ”huolitellusta bisnesluukista” tai edes harkitusti huolettomasta urbaaniluukista. Tämä vielä korostuu talvikaudella, sillä käytän lähes yksinomaan farkkuja ja jotain yläosaa joka ei ikinä ole pikkutakki tai naisellinen pusero vaan neule tai neuletakki…joskus huppari. Jalassa on lähes poikkeuksetta nahkaiset Vagabondin tennarit ja takkina Peakin tai Canada Goosen untsikka (koska palelen aina) ja lämpimämmällä kelillä vihreä Scotch Maisonin parka. Omistan myös aivan ihanat villakangastakit joista toinen on Zarasta ja toinen Vansin mutta niitä käytän vielä harvemmin koska niissäkin palelen. Kaulassa on likimain aina huivi ja melkein koko tämä talvi on mennyt itsetehdyssä baktus-huivissa. Ostan itselleni todella harvoin uusia vaatteita ja jako on aika selkeä: takit, neuleet ja villatakit pitää olla klassisia sekä aikaa ja käyttöä kestäviä, T-paidat saa olla lähes mitä vain höpöhöpöä ja farkut pitää olla bootcut. Tyyli on siis lämmin mukava ja aina sama.

No mutta siis päivän asuun. Ehdin kuvat ottaa lauantai aamuna joka oli todella erityinen. Aamu oli muuten kuin mikä tahansa lauantai, harrastuksia ja asioita mutta kaikki farkut sattuivat olemaan pesussa ja koska olen lihonut noin kahdeksan kiloa, on vaatevarastoni varsin rajallinen tällä hetkellä. Harmaiden hiusten kanssa siinä mietittiin että mitä ihmettä puen päälle kunnes muistin että olen joskus ostanut parit tregginsit? kaappiin koska se tuntui silloin hyvältä ajatukselta. Minähän olen henkeen ja vereen bootcut-nainen ja en IKINÄ käytä legginssejä tai vastaavia. Kaivoin ennakkoluulottomasti farkkutregginssit (kai tämä on edes oikea termi?) esiin ja eikun kiemurtelemaan housuihin. Sitten juoksin kolmen kerroksen väliä etsimässä tarpeeksi pitkää ja leveää paitaa ja lopulta löysin silittämättömän (ei kai se haittaa kun on kiire ja tulee takki päälle) J. Crewn paitiksen… ja tässä ne nyt nököttää. Miehen kanssa molemmat katseltiin minua ihmeissään ja minulle jäi epäselväksi mitä mieltä kumpikaan meistä asusta on –Instagramissa se sen sijaan sai kannatusta, kiitos kaikille! Tähän tuli päälle juurikin se Maisonin parka ja ruskeat tennarit mutta huivi jäi poikkeuksellisesti kotiin koska kävimme vain parkkihallin kautta paikoissa.

Ja pisteet kaikille "Päivän asu"-kuvien ottajille, on aika vaativa laji! bella muuten kiteytti aika näppärästi: ”Äiti, ootko sä menossa lautailemaan?” Miten niin bella? ”Nokun sulla on kerrastohousut jalassa” =D En usko että slimmeistä tulee minun juttu mutta ehkä sillon tällöin voin sellaisetkin jalkaani sujauttaa. Mitä siniseen väriin tulee, niin se on tullut takaisin kaappiini  (siis muissa vaatteissa kuin farkuissa) 15 vuoden jälkeen. Sininen oli lempivärini kunnes parikymppisenä en enää kestänyt sitä sitä missään muodossa, mutta nyt se on hiipinyt pikkuhiljaa oman kaappini lisäksi myös bellan kaappiin. Muuten vaatteideni väripaletti koostuu lähinnä valkoisesta, harmaasta, mustasta ja kesällä myös keltaisesta sekä pinkistä.

HYVÄÄ VIIKONLOPPUA KAIKILLE !

Vähänkö kävin siellä Kerässä!

Muistatteko kun hehkutin Jonna Hietalan kirjoittamaa neulekirjaa Kerällä? Jos ette niin muutama postaus alaspäin niin sieltä se löytyy villasukkien kera. Kirjan kirjoittaja on saanut muutakin aikaan, nimittäin lankakauppa Kerän, ymmärtääkseni Elinan kanssa. En muista millon luin netistä tästä uudesta Tamperelaisesta lankakaupasta mutta alusta asti niitä juttuja on luettu. Seuraaan myös Instagrammisssa niin Jonnaa kuin Kerääkin (virhe virhe virhe!) ja ne langat ja neuleet todellakin kutsuvat hankkimaan ja tekemään.

Muutama vuosi sitten Tampereen parhaimmat kaupat oli minusta lastenvaateliikkeet Nanouk ja Prince&Princess sekä Kekäleen lastenosasto. Kaikista teki järisyttävän hyviä löytöjä ja ne riittävät liki yksinomaan syyksi matkustaa pienelle minilomalle nääsvilleen. Sittemmin focus on muuttunut ja eikä kahta ensimmäistä ole itseasiassa enää olemassakaan. Kaupat on arvosteltu uusiksi ja

People's choice palkinto 2014 menee lankakauppa Kerälle!

Malabrigo Sock

Ensinnäkin siellä on todella mukavia ihmisiä jotka ovat kuin velhoja omalla alallaan. Kiitos Jonna asiantunevasta mutta ei lainkaan tuputtavasta palvelusta ja toivottavasti näemme pian uudestaan! Lisäksi kauppa on inspiroiva lankoja täynnä ja kävelymatkan päästä Ilves hotellista -tarvitseeko muuta?

Minä menin sinne *en ostamaan mitään* tai sitten ehkä vähän Palomaa tai Malabrigoa tai.... No se Malabrigon Worsted tuntuu nyt olevan maailman vaikeiten saatava lanka eli suunnitelmat kolmemetrisestä Malagrigo kaulaliinasta jäänevät toistaiseksi vielä suunnitelmiksi. Sen sijaan Paloma kasa oven vieressä oli kuin taitavasti suunniteltu ansa... ja minnähän lankesin. Samalla pakottauduin jälleen vähän pois mukavuusalueelta eli valkoisesta ja harmaasta ja kokeilen jotain vähän erilaista nyt, pastelleja. Sain myös Jonnalta lahjaksi (kiitoskiitoskiitos ♥) kerän Malabrigo Sock:ia, tästä tulee kuulema tuplana hyvä Cousteau ja minähän testaan. Jonna, kääk! Millä puikoilla? Onko 120s/3,5:et liian pienet?

Debbie Bliss Paloma

Samalla reissulla kävin toisesakin lankakaupassa ...miksi muuten Tampere on sellainen käsityöläisten mekka? Lankaidea ei jättänyt kylmäksi sekään ja sieltä kotiutin tuttua Artesano Superwashia, joka kuulema siirtyy pikkuhiljaa keriltä vyyhdeiksi. Ei se mitään, vyyhdeissä onkin aina vähän enemmän sellainen käsityöläisyyden tunne ja me nietoksen kansa kyllä tykätään pyöritellä villakeriä. Lankaideassa on todella paljon erilaisia lankoja ja myös hyvä KnitPro -valikoima ja koska allekirjoittanut neuloo nykyään Knit Pro:n irtipääpuikoilla niin toki Palomalle ostettiin puikot, koko 10, kunnon halot!

Artesano Superwash Merino

Tässä on nyt muutama pipo ja kaulahuivi eli ensi talvenakaan ei pitäisi kylmä tulla, vaikka tulisi ihan se talvikin. Jonossa on nyt niin paljon ihania neuletyöajatuksia että tässä hurahtaa hyvin kevät neulovanakissakotoilijana, suosittelen. Jonna muuten vinkkasi Kädentaitomessuista jotka ovat ensi viikonloppuna Wanhassa Satamassa Helsingissä, mukana myös lankakauppoja! Nyt pitää alkaa neulomaan varastoja pois että taas seuraavalla kerralla ei tarvitse Tampereelta lähteä pois tyhjin käsin...

Jk. Pakko kiittää kaikkia neulojia jotka tavalla tai toisella tuovat esiin neulomisen taitoa ja perinnettä. Vaikka itse olen vuosia neulonut, niin vasta viime vuosina on harrastus vienyt mennessän ja siitä voin kiittää mukavia neuleporukoita netissä, kaikkia uurastavia käsityöyrittäjiä jotka pyörittävät lankakauppoja sekä heitä jotka loihtivat mitä kauneimpia lankoja myyntiin. Jos inspiroiva neuleet ja langat eivät olisi muutaman napinpainalluksen takana ja auttavat neuvot toisaalla, olisi moni lanka jäänyt kokeilematta ja moni juttu uskaltamatta. Kiitos siis kaikille teille jotka tunnen ja myös teille joita en, ainakaan vielä!

Kierrätystä

Minähän olen sellainen kiintyjä. Rakastan tavaroita joilla on historia ja jotka ovat olleet minulla tai läheiselläni pitkään. Äitini muistaa aina kertoa eräästä posliinikiposta missä on särö että minä olen sen tehnyt pienenä, *kilk kilk* kun kansi kuulema kilahti nii kivasti vaassia vasten. Ja se särö ei haittaa koska siinä on muisto. No myönnettäköön että minua vähän aina nipistää kun vanhassa Aalto maljassa silmään käy särö, joka tuli kun lapset olivat tyynysotaa olkkarissa... mutta muisto sekin. Sanoma on siis selkeä, rakastan sitä kun tavaroilla on historiaa ja lähtökohtaisesti haluaisin myös sistuksessa käyttää sellaisia tavaroita, kaikki ei tarvitse eikä saakään olla uutta. Ja onhan meillä vaasseja lapsuuden kodista, Ateljee tuoli samasta paikasta, ukin vanha vatupassi, isovanhempien kaupan kolpakko, ja vaikka mitä muutakin -kaikilla rakkaimmilla esineilläni on ikää.

On myös kiva sijoitella vanhoja huonekaluja uuteen kotiin ja etsiä tavaroille uusia käyttökohteita. bellan työpöytä on aikoinaan ollut jo minun työpöytäni ja nepparihyllytaso kirjahyllynä minun huoneessa. Nyt ne ovat taas lasten käytössä mutta vähän eri muodossa. Siinä perunakolpakossa on muuten avaimet ja entinen TV-taso (Lauttasaaren kodistamme) kannettelee levyasoitinta ja kätkee sisälle hifit. Ja edelliseen kotiin piirtämäni ja teettämämme TV-taso onkin nyt pojan huoneessa ja kätkee sisäänsä kaiken. Kaikissa tavaroissa on elämisen jäljet ja se on ihan okei. Haluan myös ostaa tavaroita jotka kestävät aikaa samalla tavalla ja ovat joku päivä omien lastemme kodissa, samassa käytössä tai jossain uudessa. Sellainen kertakäyttöostaminen että huonekaluja vaihdetaan vuosittain tai jopa kausittain on minulle aivan käsittämätöntä, mutta olenkin ajaton kiintyjä :D Tekstiilit ovat eri juttu, tosin niissäkin olen aika tylsä lukuunottamtta uutta tyynyliina-harrastusta, nimimerkillä tilasin juuri neljä uutta olkkariin.

Ja tähän liittyy vähän tai ei sitten yhtään nietoksen uusin pallo joka on 100% kierrätysmateriaalista valmistettu. Materiaalit suoraan nietoksen selästä ja vähän hännästä, eli uusio käyttöä uudessa muodossa, täydellistä!  Pallo on nietoksen mielestä vähän jännempi kun edelliset pallo, ehkäpä johtuu tuoksusta.

Edellisen arvonnan suklaat nappasi Julianna joka hienosti bongasi bändivihjeiden lisäksi Shakespeare biisi-vihjeen! Kyseessä oli siis Dire Straits ja biisi Romeo and Juliet levyltä Money for nothing (1988). Laitapas meilillä yhteystietosi niin suklaat lähtevät matkaan..

[ keskeneräistä ] ja snadi arvonta.

Joku paikka on aina rempallaan. Kuulemani mukaan se on aika vakio mutta pyrimme kuitenkin sellaiseen perustilanteeseen että kaikki on periaatteesa valmista mutta olisi kiva ottaa puuhasteluprojekteja. Ensi kesälle on suunnitelmissa pihahommien lisäksi katetun terassin tekeminen saunanvilvottelu/vierashuone tilaksi sekä myös varsinainen vierashuonekin odottaa faceliftiä. Koko kesää ei kuitenkaan vietetä taloa laittaen eli projektit varmasti venyvät ja kivahan se on itse pikkuhiljaa laitella.

Meillä on vähitellen kasaantunut erilaisia hifi-laitteita eteiseen ja olemme miehen kanssa käyneet kiivasta vuoropuhelua kaiuttimista sekä kokonaisuudesta ylipäätään. Minä kun en haluisi lisää huonekalua, mikään ei saisi näkyä ja mies taas... no kyllä te tiedätte miehet ja hifit.

Lopulta tilanne on kehittynyt niin että telkkari on vaihtunut 46 tuumaiseen valkoreunaiseen 3D Smart TV:hen jonka paikka on kun onkin ikkunan edessä. Telkkarin alle löytyi aivan sattumalta mitä mahtavin Ikean Vittsjö taso josta jätettiin keskimmäinen levy asentamatta ilmavuuden takia. Nurkassa ollut Muuramen kaksonen sai lähteä ja tilalle hain Stockalta M koon Hay Trayn jonka pääasiallinen tehtävä on kannatella Roomlightin Gera valaisinta ja paria kaukosäädin (okei niitä kaukoja alkaa olla mahdottomasti koska kaikki valaisimetkin on kytketty kaukosäätimeen). Ja se Muuramen kaksonen sai kaverin vintiltä ja yhdessä ruokatilan vieressä ne kätkevät sisäänsä ne hifit! Tai no päällä on levysoitin mutta Blu-Ray (onkohan tuo oikein, en tajua näistä mitään) ja viritinvahvistin (?) ja vinyylit jäävät siis ovien taakse, niiden ovien joita ei vielä ole koska lipastoissa on aiemmin olleet koivuovet. Tason päälle teetetään vielä maitolasilevy ja pitänee Vepsäläiseltä käydä katsomassa millaisia ovia on tarjolla. Lasisia ajattelin mutta niistä näkyy läpi...Jos laitan toiselle puolelle valkoisen kalvon niin meneekö siitä kaukosäätimen singnaali läpi?

Kovinta vääntöä on aiheuttaneet kaiuttimet. Koska meillä oli jo sellaiset korkeakiiltovalkoiset aika uudet tolppa kaiuttimet homman piti olla selvä mutta...  ne eivät tietenkaaän valitettavasti mielestäni sovi minnekään ja niin alkoi väsytystaistelu. Kaikki, vähintään kohtuuhintaiset, kaiuttimet ovat isoja, rumia ja sanoinhan jo että ne ovat isoja. Lopulta ilmoitin miehelle että kaiuttimet pitää olla seinämalli, valkoinen ja mahdollisimman litteät... ja halvat koska tämä kuuluu minun naisellisessa päässäni kategoriaan mihin en halua panostaa mielellään yhtään. Olin varautunut että meillä ei soi musiikki hetkeen.

Ei mitään käsitystä mistä ilmestyivät DSL:n kaiuttimit, rohkeasti ilman minun "katsastusta mutta hyvät ovat. Muutama päivä piti miettiä kaiuttimien sijoitusta sillä taas tekniset ominaisuudet ja käyttö ei ihan kohtaa minun sisutussilmääni. Joka tapauksessa ollaan päästy kompromissiin ja poppi soi. Johtoja pitää vielä piilotella ja pientä sitä sun tätä mutta taas yksi asia tehtynä ja hyvä mieli. Kokonaisempia kuviakin varmasti tulee kun saaaan hieman enemmän päivänvaloa ja olkkaria ei ole täynnä työkaluja ja pahvilaatikoita.

 

SNADI ARVONTA

Suklaalevy sille joka ensimmäisenä arvaa minkä bändin ja mikä biisi soi ensimmäisenä meidän olkkarissa.

Pari vinkkiä:

1. Brittiläinen bändi joka on perustettu syntymävuotenani.

2.Tämän yhtyeen kappale oli ensimmäinen MTV Europella nähty musiikkivideo.

3. Biisistä tulee mieleen varmasti ensimmäisenä Shakespearen kirjoittama näytelmä.

4. Ensimmäinen biisi jonka mies soitti minulle samalta vinyyliltä, kun olin ensismmäistä kertaa hänen luonaan kylässä, muistaakseni 1997.

(Lähetän suklaat vain Suomeen ;))

Arvaako kukaan?

Langat tarjosi TitiTyy

Aamulla näkyi sinistä taivasta, auringon rajaamia pilviä ja ympäriltä kuului titityy… onkohan nyt jo kevät? 

Edellisessä postauksessa vilahtaneet Louhittaren Luolan langat tilasin Titityystä joku kuukausi sitten. TitiTyyssä on aivan mahtava valikoima lankoja ja niin laidasta laitaan että villaa on melkei mahdoton nähdä lampailta. Sivuille olen eksynyt useammaksikin toviksi ja samalla olen harmitellut että liike on niin kaukana tältä ”meiltä”. En ole ikinä tilannut lankoja näkemättä tai tunnustelematta niitä ensin, mutta näiden lankojan vetovoima oli yksinkertaisesti liian kova ja päätin pidemmän pähkäilyn jälkeen heittäytyä ja tehdä tilauksen. Enkä katunut, ne Väinämöisen Sportit on ihanat. Mieheni haki langat näppärästi Jyväskylän liikkeestä kun oli siellä suunnalla työpaikkamatkalla joten yllätykseni oli aikamoinen kun sain perään sähköpostia TitiTyystä.

TitiTyyn väki kysyi olisinko kiinnostunut tekemään yhteistyötä heidän kanssaan ja olin saman tien ihan wow –jooeikujooeieikujoo. Kuten aikaisemminkin todettu, niin harvemmin lähden mukaan yhteistyöpyyntöihin mutta jos sillä pääsee edistämään kädentaitojen tunnettuutta, suomalaista yrittäjyyttä ja samalla itse neulomaan niin yhteistyökuviot täältä tullaan! Olimme alusta asti samoilla ajatuksilla ja viikkoa myöhemmin postilaatikossa odotti pehmeä paketti Jyväskylästä. Olimme sopineet että minä saan tehdä sitä mitä rakastan eli neuloa ja TitiTyy antaa langat+tarvikkeet ja samalla syntyy ohje, tai kaksi.

Kuulostaa simppeliltä mutta ei ole ollut ollenkaan. Vaikka olen todella innostunut tästä mahdollisuudesta niin olen samaan aikaan kauhusta kankea. En pidä itseäni neulojana siinä kategoriassa joka tekisi ohjeita muiden työstettäväksi, näin virallisesti! Enhän minä itsekään osaa lukea ohjeita ja muutenkin kaikki neulomiseni tuntuu niin kotikutoiselta, ei ollenkaan sellaiselta.. no taidokkaalta. Olen siis samaan aikaan otettu sekä jännityksestä uneton mutta pakottautunut pois mukavuusalueelta ja jollain tavalla se tuntuu todella hyvältä. Tämä on minulle haaste.

Olen tehnyt summittaisen suunnitelman kahdesta neuletyöstä jotka valmistuvat Semilla (BC Garn) langasta. Perusvärinä on harmaa ja sitä on sitten maustettu muilla väreillä joiden lopullisen valinnan jätin TitiTyyn väelle. Ja hyvin valitsivat! Itseasiassa innostuin projektista vielä enemmän kun luin heidän valitsemastaan langasta enemmän. Semilla on GOTS –sertifioitua  luomuvillalankaa, eli tuotettu ja värjätty ekologisesti kestävällä tavalla. Villa tulee maatiloilta, joiden laatua tarkkaillaan, ja lampaat syövät luomurehua ja laiduntavat alueilla, joissa ei ole käytetty kemiallisia lannoitteita tai myrkkyjä (Lähde: www.titityy.fi). Jotenkin ihana ajatus että saan tehdä kummitytölle omin käsin maanläheisestä luomulangasta lämmikettä, käteni hykertelisivät jos osaisivat.

Ja eilen lähtikin jo ihan lapasesta. Pyörittelin silmukkamääriä päässä, kyselin vinkkiä muutamalta neulojalta ja lopulta sujahti aloitussilmukat puikolle ja lanka vei mennessään. Aivan mahtava lanka neuloa ja jälki on todella kaunista. Ei samalla tavalla tasaista ja sileää kuten esimerkiksi Cascade tai Pohjan Akka, vaan ihanasti hieman rustiikkia,  luomun näköistä ♥ Noin 6 tuntia myöhemmin pipo oli valmiina ja nyt enää jännittää mahtuuko se kantajansa päähän. Se selviää tuonnempana kuten myös ohje miten se tehdään, sillä välin siirryn jo seuraavaan projektiin yhteistyön tiimoilta.

Ps. Menin vakoilemaan TitiTyyn kauppaan (suora linkki kauppaan mutta ei tipu eurot meikän kassaan) tarkempia tietoja langasta ja huomasin että Semilla onkin helmikuun lanka ja siksi -10% nyt loppu kuukauden. Tällä tuntumalla voin jo suositella lankaa keväisiin villaprojekteihin ja taidanpa itsekin muutaman keräsen tilata.

HAUSKAA VIIKONLOPPUA !

Hetki vielä...

Sukat nro. 3 valmistuivat hetki sitten. Takkatulen ääressä uudet villasukat jalassa olisi suorastaan eeppisen rentoa, jos en menisi töihin huomenna kello kahdeksan. Kaiken lisäksi olin aivan väärässä päivässä ja kun nyt tajusin noin kolme sekuntia sitten että huomenna on perjantain sijasta torstai, saattoi vireystasoni hieman notkahtaa. Sanoma on kuitenkin ytimekäs, palaan edellisen postauksen kommentteihin huomenna tai ylihuomenna. Sillä välin muutama kuva siitä mikä on tällä hetkellä lähinnä sydäntä, eli villasta.

Ylimmässä kuvassa on Lang Novena joka ei ole vielä käynytkään puikoillani mutta odotan kovasti. Viimeinen silmukka -blogista löytyy ainakin Rikke joka on tehty Novenasta. Jos ei nuo kuvat inspaa niin ei mikään. Novenasta tulee ihan varmasti pipo, kun vielä lyön suunnitelmat lukkoon mallista, ajatuksia on, niinhän aina. Keskimmäisessä kuvassa on suomalaisen kädentaison hedelmiä mitä parhaimmassa muodossa. Käsinvärjätty Louhittaren Luolan Väinämöinen Sport on uudehko sukkalanka joka on hieman paksumpaa kuin Väinämöinen. Koska sormeni eivät sostu käsittelemään pienempiä puikkoja kuin nro. 3, voin vain toivoa että langat muovautuvat supersukiksi niillä. Värit Kelo ja Myrsky ovat täydelliset kotivillasukkavärit, onhan merenrantaan vain kivenhetto ja takapihaa koristaa laskelmieni mukaan ainakin viisi keloa. Alimmassa kuvassa meidän trendiväri-liukuväri kotikissa nietos vahtii aarteistaan kalleimpaa eli huopapalloa. Valitettavasti kissalla on tapa hukata pallonsa ja niitä pitäisikin pyöritellä kasa lisää.

I ♥ GAP

Sen jälkeen kun olen useampaan otteeseen hiplannut livenä Gapin lastenvaatteita jenkeissä, on Gap myönteisyyteni lisääntynyt entisestään. Vaikka merkkinä Gap ei minulle mikään uusi olekaan, niin silti ajan kanssa läpikäydyt mallistot liikkeissä ovat jotenkin lisänneet sitä mielikuvaa mikä minulla merkistä on, se on harkittu ja laadukas. Vaikka monesti ehkä Suomessa verrataan Gapia ja Henkkamaukkaa toisiinsa, niin mielestäni liikkeiden yhtäläisyydet loppuvat siihen että molemmissa liikkeissä on vaatteita vauvasta vaariin. Itse miellän Henkkamaukan halpoja kausivaatteita myyväksi ketjuksi josta Gap erottuu niin laadullaan kuin tasaisella tyylilläänkin. Gapin mallistot ovat yhtenäisiä ja vaatteita pystyy vaivattomasti yhdistämään jopa eri kausilta ja yleisilme säilyy aina samana, preppy casual taitaa olla aika lähelle kuvaava termi merkille. Näissä kuvissa on vaatteita viime vuoden Floridan reissulta sekä nyt Gap.eu -nettikaupasta tilattuja. Mm. kaikki hihattomat topit sekä shortsit ovat jo yhden kesän käytettyjä.

Vaikka samassa koossa saa vaatetta 4-vuotiaasta jopa 16 vuotiaaseen teiniin, on mallistoissa johdonmukaisesti otettu huomioon lapsekkuus, mukavuus sekä tyyli ja laatu. Samaan aikaan kun monet tuskailevat ruotsalaisketjujen 128 -> osastoilla vaatteiden sopimattomuutta ainakin 128-140 senttisen ikäisille tytöille, löytyy Gapista helposti paljon tälle ikäryhmälle sopivia vaatteita ilman että on tingitty mistään osa-alueesta. Glittereitä ja paljettaja on käytetty, mutta oikeissa paikoissa ja vaatteet istuvat hyvin päälle painokäyrän molemmin puolin oleville lapsille. Vaatteista ei roiku langanpätkiä, saumat ovat siistejä ja vaatteet kestävät hyvin pesussa sekä kuivausrummussa. Itselleni ei toistaiseksi ole Gapin mallistosta tullut vastaan vaatteita, mitä en missään nimessä pukisi 6-vuotiaalle eikä vaatteita mitä mukavuussyistä en pukisi minkään ikäiselle. Esimerkiksi housut on tehty housuihin soveltuvasta materiaalista eikä käsitelty kiiiltoliimalla kauttaaltaan, niin ettei jalkoja saa koukkuun (olen oikeasti tutkinut em. kaltaisia housuja useammin kuin kerran muutamassa eri ketjun liikkeessä). Gapilta saa muuten Bootcut -farkkuja (1969), suosittelen!

Päätin tehdä nopean hintavertailun jonka lopputulos ei juurikaan yllättänyt. H&M:n mallisto on enemmän ”kirjava” eli muutamissa tuotteissa yritin ottaa samanlaisen tuotteen puutteessa mahdollisimman samankaltaisen. Gapilla on aina mallistossa tietyt perusjutut, esim. Gap-hupparit, joissa samaa vaatetta saa monessa eri värissä. Sama toistuu mm. trikoopaidoissa, kun taas H&M:llä nämä on pakotettu valmistajan valitsemiin kahden kappaleen paketteihin. Gapilla on myös monesti alessa vaatteita joissa on vielä hyvin kokoja ja värejä jäljellä. Nyt kuitenkin otin kaikki hinnat normaalihintaisista tuotteista, joista tosin Gapilta olisi tätä kirjoittaessani saanut -20% koko ostoskorista. Gapilla onkin tosi usein alekoodikampanja josta saa sähköpostiinsa tiedon, jos kestää joka yö *PING!* tulevan uutiskirjeen. Viimeksi tilasin kun kaikki oli -40% ja nyt taas -20% koodilla, toimituskuluistakaan ei lisäkustannusta tule koska pikatoimitus on ilmainen kun tilaa yli 50 eurolla.

Gapin ostoskori tuli maksaan 50 euroa enemmän kuin H&M:n, loppusummasta kolmanneksen. Alennuksen kanssa olisi hintaeroa henkkamaukkaan jäänyt vielä +19,87 euroa. Minun mielestäni maksamisen arvoinen hintaero laadusta ja ulkonäöstä mutta jokainen on itse paras tätä puntaroimaan omalla kohdallaan. Uskon että mikäli vaatteita kierrättää kirpparilla niin todennäköisesti Gapin vaatteet säilyttävät paremmin arvonsa ja menevät paremmin kaupaksi. Roskiin ensimmäisen käyttäjän jälkeen menee vähemmän joka on aina positiivinen asia, tässä voi toki olla paikkakuntakohtaisia eroja.  Itse siis tilaan mielummin Gapilta ja perusteluna on laatu, ulkonäkö sekä istuvuus.

Vihreä on käytetty ja rummutettu, vaaleanpunainen on käyttämätön.

Se että suurin osa henkkamaukan vaatteista on yksinkertaisesti liian kapeita lapselleni (140 senttiset sukkahousut eivät mene kunnolla jalkaan 130 senttiselle lapselle, suurin osa housuista jää polviin, paitojen hihoista ei kädet mene läpi) on toki isossa roolissa ajatuksissani  sekä se että vaatteiden istuvuus ja ulkonäkö ovat mielestäni liian isossa osassa vaatteita vääriä tämän ikäiselle lapselle. Tuo vaateiden kapeneminen on muuten ollut silminnähtävää kun olen vertaillut eri vuosien henkan klassisia sydänpolvisammareita toisiinsa. Kadonneiden senttien mukana on myös valitettavasti kadonnut laatu, Jiin ollessa pieni oli Henkan vaatteet paljon laadukkaampia.. Polarn o Pyret teki muuten saman viime vuonna, kavensi kangastvillihousujen mitoitusta ja tämä todettiin yhdessä myyjän kanssa erään popin kassalla.

Gapin mitoituksesta sen verran että sivuilla on varsin hyvät Size Chartit jotka pitävät mielestäni paikkansakin aika hyvin. Ominaista tälle(kin) jenkkimerkille on että yläosat ovat naftimpia kuin alaosat ja tyttöjen vaatteet kapeampia kuin poikien vaatteet (esim. huppareissa istuvuusero on selkeä). Lisäksi housujen lahkeet on pitkiä. Vertauksena bella käyttää tällä hetkellä Gapin kokoa M ja bella on aikalailla 130 cm pitkä. Farkut 8-9 (jenkeissä koko 8) on oikea koko mutta lahkeissa on vielä varaa kasvattaa jalkoja. bella on myös käyttänyt koko talvikauden luistelussa Gapin S koon fleecehupparia mutta nyt ajattelin vaihtaa tuohon harmaaseen M koon huppariin. Floridan reissun kuvien kaikki bellan Gapin vaatteet ovat kokoa M.

Toivon että Gapilla pysyy mallistot, laatu sekä mitoitus entisellään jotta pysyisi edes yksi luottokauppa millä voi perusvaatettaa toisen lapsen äärimmäisen helposti, kotisohvalla istuen. Todella harvoin edes jaksan selata H&M:n nettisivuja muualta kun HOME osastolta, mutta liikkeissä tulee käytyä silloin tällöin, joskus joku löytökin tehtyä (perjantaina pyörähdin ja ainoa ostos oli Jiille kalsarit ja itselleni pari toppia). Ennen ostin muuten kaikki alushousut tytölle henkasta mutta niiden trikoo ohentui ja harvemmin enää tuli kivoja värejä joten siirsin senkin hankinnan nyt Gapille. Poika käyttää nyt Gapin isointa lastenkokoa ja syy miksi vähemmän sieltä pojalle tilaa, on poikien osaston leveähkö mitoitus. Reisarishortsit on kuitenkin super ♥

Varpaista varteen

Olen sittemmin alkanut miettiä miksi en ole neulonut sukkia. Miksi olen neulonut erilaisia neuletakkeja, neulepaitoja, pipoja, kämmekkäitä, kaulureita ja huiveja mutta en sitä asiaa joka suurimmalle osalle ensin neulonnasta tulee mieleen, eli sukkia. Ja tiedän nyt mistä se johtuu.

Sukkien neulomista varten pitää lukea ohje. Ja minähän en lue ohjeita koska en osaa lukea ohjeita. Sukat ovat tuntuneet vaikealta juuri siksi kun ei voi improvisoda menemään vaan. Ja olen selkeästi syyllistynyt olettamaan jotain mistä en tiedä, sillä kuin luin sen sukkaohjeen ensimmäisen kerran (kuvien kanssa) niin sehän oli simppeli kuin mikä. Ne ensimmäiset neulomani sukat ovat toivottavasti päässeet uuteen kotiinsa ja aloitinkin toiset ja kolmannetkin tuossa hiljattain.

Mutta kuten villapaidat, neulon sukatkin nykyisin eripäin, eli varpaista varteen. Mikään virtuoosi en tässä ole mutta ensimmäiset onnistuivat yli odotusten ja seuraavissa otin jo artistisia vapauksia. Molemmat sukkaparit on aloitettu Magic Cast On -tekniikalla joka sujuu kuin vettä vain, noin yhdeksännellä kerralla. Ensimmäisissä sukissa tein lisäykset jotenkin toisin kuin seuraavissa, jossa lisäykset on tehty neuloen aina puikon ensimmäinen ja  viimeinen silmukka kahteen kertaan kunnes silmukoita on riittävästi (sukat on neulottu pyöröpuikolla kantalappuun asti). Luulen että ensimmäisessä  parissa (harmaat) on lisäykset tehty yksi ennen ensimmäistä ja viimeistä silmukkaa, ja siihen aion palata. Kärjen jälkeenhän nuo sukat valmistuvat kuten ne perussukatkin, kantalappukin on samanlainen mutta näyttää erilaiselta kun on eri päin. Meitsi on koukussa, suosittelen.

Ohjeista päästäänkin lyhyellä aasinsillalla Jonnan Kerällä kirjaan. Se on i-h-a-n-a. En ole neulonut kirjasta mitään (vielä), enkä ole edes lukenut yhtään ohjetta kokonaan mutta olen selannut kirjaa todella monta kertaa koska se on kuin visuaalinen siirappi. Kuvat ja sommittelu on ehkäpä niin lähellä täydellisyyttä kun voi olla ja suosittelen edes selailemaan vaikka ette neuloisikaan. Ja kirjassa on kivoja ohjeita. Simppeleitä ja ohjeet on kirjoitettu niin että tälläinen ohkeita ymmärtämätönkin niitä ymmärtää, sen verran olen niitäkin silmäillyt. Kirja tekee sen tärkeimmän, se inspaa, todella. Joka kerta kun sen ottaa käteen, tulee fiilis että nyt ihanaa lankaa tänneheti ja tekemään!

sukat

Lang Touring

puikot nro. 4 / cubics

2 kerää riittää

♥

Ikea Hektar

Olin kirjoittanut isomman postauksen valosta ja valaisimista mutta enpäs julkaisekaan sitä koska minulla on kuvia vain uusimmasta valonlähteestä. Olen itsekin hieman hämmentynyt kun meillä on nykyisin jalkalamppua, pöytälamppua ja kattolamppua ja viimeisimpänä nipsulamppua ...ja minähän siis en aiemmin yhtään pitänyt irtovalaisimista.

Viimeisin lamppu oli itseasiassa hankittava sillä ostimme uuden telkkarin. Nyt kun meillä on uusi telkkari, voin viimein istua K tuolissa(ni) koska näen täältä telkkarin sen isommasta koosta johtuen. Koska olen sittemmin siirtynyt asumaan K tuoliin, olen raahannut myös kutimeni mukanani uuteen asemaani, jonka vieressä ei ole valoa. Eli tarvitsimme uuden lampun.

Tietenkin suuntasimme ensin Ikeaan, tuonne kaiken-hetitäsänyt-tarvittavan-tavaran-mekkaan ja oletin että siellä on myös nipsuvalaisimia. Ja olihan siellä; muutama vääränlainen, muutama ruma ja sitten Hektar. Jonka olin mielessäni asettanu sekä ensimmäiseen että jälkimmäiseen ryhmään kunnes mieheni sanoi että tähän saa myös nipsun ja lampun edullisesta hinnasta johtuen sen mukaan otimme. Kotona ihastuinkin lamppuun täysin. Vaikka alunperin olin ajatellut valkoista lamppua niin olenkin vallan tyytyväinen tumman lampun ulkonäköön sekä väriin. Lampussa on hieman sellaista "studiohenkeä" mistä pidän ja istuu kivasti K tuoliin ja ympäröivään fiilikseen. Ja valoteho riittää mainiosti neulomiseen. Olkkarin valojen kaukosäätimessä oli vielä yksi paikka vapaana joten kaikki irtovalot saa samasta säätimestä päälle ja pois. Lampun johto menee kätevästi yläkerran lehmäntaljan alta pistorasiaan joten on lähes täysin poissa silmistä.

Pakko samalla hieman ihmetellä Ikean markkinointia viime aikoina. Monessa blogissa on esitelty Bråkig -sarjan uutuuksista kuten myös meidän tyynyliinoja aiemmin vilauttelin. Itse törmäsin sarjaan sattumalta viime kuun lopussa Vantaan Ikeassa ja nappasin kiireessä mukaan tyynyliinat, tarjottimen ja pari laatikkoa, ajatuksella että tulen myöhemmin hakemaan lisää laatikoita kun vähän kartoitan tarpeita. No nuo tuotteethan olikin Limited Edition mallistoa, jonka piti ilmeisesti olla helmikuun tuote (uutiskirkeen mukaan) mutta joka kuitenkin ainakin laatikoiden osalta myytiin loppuun useammassa Ikeassa jo tammikuun lopulla. Woot? Kysyin itse Espoon Ikeasta pari päivää myöhemmin (edelleen tammikuu) että onko laatikoita tulossa lisää ja vastaus oli ei, Limited Edition nääs. No juu juu mutta hieman nostelen kulmia että helmikuussa lähetellään asiakkaille uutiskirje jossa toivotellaan tervetulleeksi iloiseen ostospäivään ostamaan loppuunmyytyjä tuotteita. Nyppii ja nyppii valitettavasti varmasti niitä vielä enemmän, jotka jäivät kokonaan ilman ja ovat ehkä tehneet pitkäkin matkan esimerkiksi laatikoiden perässä. Ikea aikoo kuulema lisätä tälläisiä Limited Edition mallistoja, toivottavasti ottavat tästä opikseen. Mur.

PS. Dermosil lähetti juuri uutiskirjeen ja heille on tulossa maaliskuussa uusi tuotesarja Living joka sisältää kodin tuotteita ja tarvikkeita. Näyttää herkulta, maltan tuskin odottaa!

Reima ja Halti yhteen soppii...

bella sai Reimalta testiin Sammy haalarin

 ”Laitatko tänään bella takin ja housut eskariin, teillä on luistelua.”

”En, laitan haalarin –se on nopeempi pukea.”

”Selvä”

Joka päivä haalari eskariin ja kotipihalle. Kun lähdemme laskettelemaan laittaa bella takin ja housut, ehkäpä hän on tottunut kun niin aina on ollut, laskettelurinteessä kaksiosaiset. Pari vuotta sitten en olisi ikinä uskonut että eskari-ikäinen tyttö pitää haalaria mutta niin se elämä joskus yllättää. bellan haalari on saatu Reimalta ja on malliltaan Reimatec Sammy, koko 134 cm. Aika lailla samanmallinen kun viime vuotinen valkoinen näytöshaalari, eri suorat lahkeet ja suora vyötäröltä. Lisänä tässä haalarissa on nepparit jotka pitää lahkeen lumilukon yläpuolelle eli käytännössä lahkeen ei pitäisi joutua kengän alle ja kulua. Toistaiseksi on toiminut hyvin vaikka haalarin koossa reiluutta onkin. Haalarissa on tosiaan pitkät lahkeet ja hihat joka on mielestäni tärkeä ominaisuus, hanskat ja kengät eivät ole sitä varten että niillä jatketaan hihoja ja puntteja. Mielestäni haalarin kauluksessa on myös onnistuttu, se on suojaava mutta ei liian pieni että ”kuristaisi” lasta. bella ei ole tarvinnut erillistä kauluria vielä ollenkaan tänä vuonna.  Itse pidän haalarin ulkonäöstä todella paljon ja tämän mallinen haalari sopii hienosti hieman isommallekin lapselle! Tumman värin kanssa ei haalari päässe kuvissa oikeuksiinsa mutta tyytyväinen käyttäjä lienee paras puolesta puhuja. 

Saimme haalarin kaveriksi Reimalta myös hanskat, rukkaset sekä pipon jotka ovat olleet kovassa käytössä eskarissa. Kovemmille pakkasille otimme käyttöön aikoinaan UNQ:n Tiinan kirpparilta saadut fleecepipot koska Reiman mallistosta ei harmittavasti tänä vuonna enää niitä kivoja fleecepipoja löytynyt. Toivottavasti pipot tulevat takaisin Reiman mallistoon tulevaisuuudessa, vink vink. Kaipasin myös vaaleanpunaisia asusteita Reiman tämän talven mallistoon (ihan niin kuin joka vuosi) koska mielestäni vaaleanpunainen käy todella hyvin mm. mustan, tummansinisen, vihreän ja oranssinkin kanssa. Meiltä kaapista onneksi löytyi Reimalta saatujen fuchsian väristen asusteiden lisäksi hieman hempeämpääkin asustetta ja voidaan vaihdella fiiliksen mukaan. Toinen asustepari tummansinisen haalarin kanssa on ollut Molon farkkukuosiset rukkaset ja valkoinen pipo. 

hanskat & kengät viime vuodelta/ Mini A Ture ja Sorel

Aiemmin mainitsinkin että Jiille on olemassa myös toiset toppahousut mustien DC:n housujen lisäksi. Haltin housut olen ostanut…ehkä viime tai toissatalvena Haltin Base Campistä Herttoniemestä. Housut ovat superduper täysiveriset laskuhousut ja ominaisuudet sekä istuvuus on harkittu viimeistä piirtoa myöten. Sopivat loistavasti Reiman takin kanssa ja yhdistelmä grafiitinharmaa, keltainen ja antiikinsininen on todella herkku! Pitäisi ehkä mennä kaivamaan hieman lasketteluvaateliikkeiden jemmoja koska Jii tarvitsee ensikaudelle uudet laskuhousut ja on todella ikävästi lasten ja aikuisten kokojen välissä. Haltin housut ovat 160cm ja eivät enää toista kautta mahdu.

Myös Jiin takki saatu Reimalta, parempia kuvia muutama postaus alaspäin.

Vaatevarastot pienenee ja pienenee. Jii käyttää koulussa Ver de terren untsikkaa ja muuten Reiman takkia. Kahdet toppahousut on luksusta ja luulen että yksilläkin pärjäisi sillä koulupäivät poika on farkuilla. bella meni sen lumettoman alkutalven Jiin vanhalla Peakin kaksiosaisella setillä ja pakkasten tultua vaihtoi haalariin, ilmeisesti kaksiosaista tarvitaan lähinnä laskettelurinteessa. Kaupoille päälle lentää yleensä Ver de Terren untsikka koska on super kevyt. Jatkoa ajatellen voisin kuvitella että bellallekin riittää yksi kaksiosainen setti ja kaveriksi joku toinen takki, untsikka tai villakangastakki. Oletan että ekalla luokalla hän ei enää haalaria käytä, saa nähdä! -Käyttääkö teillä minkä ikäiset vielä haalaria?

Ihan epistä!

Epistä että ensin on ainakin sata astetta pakkasta mutta ei lunta.
Epistä että maailman kummallisimmissakin paikoissa tulee lunta vaan ei meillä.
Epistä että kun lunta tulee niin se on päivän ja alkaa nolla keli.
Epistä että hartaudella takapihalle rakennetty lumilautahyppyri sulaa pois.
Siis todella epistä tälläset nollakelit ylipäätään.
Epistä ettei meidän lapset ole aina niin sovussa
yhteisessä riemussa
samassa naurussa,
ilossa,
yhdessä

 kuin esimerkiksi viime lauantaina.

Ne on välillä niiiiin

liikkiksii ♥

Rempseet keskiviikot,

kohta se on viikko jo viikonlopussa!